Tänä päivänä puhutaan joka paikassa suvaitsevaisuudesta ; kaikki ja kaikenlaista pitää hyväksyä. Sanotaan, että jokainen on mitä on ja jokainen saa itse päättää mitä ja mihin uskoo tai uskooko mihinkään. Ajatellaan, että kukaan ei voi sanella toiselle miten elämää tulisi elää tai kuka sinä olet joka elämääsi elät.

Tiettyyn pisteeseen hyvä ja oikein, mutta menemättä sen syvemmälle asiaan; uskon, että liiallinen individualismi heikentää yhteisöllisyyttä ja tekee lopulta ihmisistä onnettomia. Meidän tulee luonnollisesti hyväksyä kaikki ihmiset katsomatta ikää, sukupuolta, ihon väriä, rotua, heimoa, fyysistä poikkeavuutta tai mitään muutakaan millä ihmisiä usein lokeroidaan.

Usein me kristityt luulemme olevamme täynnä lähimmäisen rakkautta, ajattelemme olevamme siinä jotenkin erinomaisia vain koska olemme kristittyjä. Kuitenkin monesti törmäämme siihen, että ymmärryksemme ja suvaitsevaisuutemme on rajallista – kun jokin asia ei sovi omaan ajatusmaailmaamme, mieluummin torjumme sen.

Tiedätkö, että Jeesus hyväksyi kaikki ja kaikenlaiset ihmiset. Jeesus seurusteli niin monenlaisten ihmisten kanssa, että Häntä paheksuttiin, Hän oli aikanaan aivan liian suvaitsevainen… samanlaisia meidänkin tulisi olla.

Oli ja on kuitenkin yksi asia, jota Jeesus ei hyväksynyt ja oli siinä ehdoton: synti. – samanlaisia meidänkin pitäisi olla; rakastaa ja hyväksyä ihmiset, hyväksymättä kuitenkaan kaikkia tekoja. Raamatun sanan tulee olla se, joka meille kertoo mikä on syntiä. Ja joka syntinsä tunnustaa ja hylkää saa armon.

Jeesus tuli jokaista varten. Hän rakastaa sinua, oletpa kuka hyvänsä – Sinä olet rakas, hyväksytty. Ja kun tulet Jeesuksen luo, Hän ei käänny pois, eikä hylkää sinua koskaan.